Sofia Uhlenius Fagervikista sai luovuuden verenperintönä: ”Leikkikin on taidetta”

Fagervikista lähtöisin oleva Sofia Uhlenius peri luovuuden isänsä puolelta. Suvussa on useita taiteilijoita, ja hän itse suhtautuu kaikkiin taiteenaloihin sekä leikkimielisesti että vakavissaan. Taide on leikkiä, koska se saa sinut hyvälle tuulelle, ja taide on vakavaa, koska se välttämätöntä demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.

Toukokuu on kauneinta aikaa Sofia Uhleniuksen lapsuudenmaisemissa Fagervikissa. Punaista, hänen isänsä Bennyn asuttamaa mummonmökkiä ympäröi luonto, joka on juuri herännyt eloon kylmän ja kolkon talven jälkeen. Kuivan ruohon seasta pilkistää terhakkaita krookuksia, ja pikkulinnut visertävät vanhoissa, muhkuraisissa omenapuissa.  Pihan peittää aaltoileva sinililjojen meri.

Kun puitteet ovat näin idylliset, voisi luulla, että Sofia on valinnut taiteelleen romanttisen tyylilajin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Hänen taiteensa seilaa realismin ja avantgardismin välillä. Hänen maalauksensa, piirroksensa, korunsa ja puuveistoksensa tarjoavat todellisuuden hahmottelua, kokeilua ja eräänlaista näsäviisautta yhdistettynä leikkisyyteen.

Sofia on mielissään saadessaan avata Wilhelmsdalin taidenäyttelykauden tänä kesänä. Kesäkuun 6. alkaen kuun loppuun asti saamme ihailla hänen teoksiaan valtuustosalissa.

• Jos taiteen ilmaisemiselle ei tarjota erilaisia areenoja, taiteilijoiden on ehkä turvauduttava kaupallisiin kanaviin. Silloin vaarana on, ettei taide pääsekään puhkeamaan kunnolla kukkaan, jolloin jotkut sen kriittisistä tai kantaa ottavista aspekteista jäävät varjoon. Sekä kulttuurin että siitä nauttivien kannalta on tärkeää, että tarjonta on monipuolista ja vilpitöntä.

Näin 31-vuotias Sofia tiivistää oman näkemyksensä taiteen merkityksestä. Vaikka hän itse käyttääkin sosiaalisen median kanavia taiteensa levittämiseen, hän pitää fyysisiä näyttelyitä vähintään yhtä tärkeinä. Sitä paitsi on erityisen mukavaa asettaa taidettaan näytille omilla kotikulmillaan.

• Vaikka asunkin Turussa, Fagervik tulee aina olemaan kotini.

Kaikenlainen taide on tärkeää, koska se avartaa

Sofia on kouluttautunut sekä taiteen että varhaiskasvatuksen aloilla. Tällä hetkellä työ varhaiskasvatusalan projektien suunnittelijana Turun ja Helsingin yliopistoilla on se, mikä tuo leivän Sofian pöytään. Taide on kuitenkin aina ollut läsnä hänen elämässään.

Taiteilijana hän on monipuolinen, eikä hän haluakaan asettaa eri taiteenaloja mihinkään järjestykseen – kaikki ilmaisutavat ovat tärkeitä.

• Kuvataitelijana valitsen useimmiten öljyvärit tai kynät, hän sanoo ja kertoo, että myös musiikki on hänelle tärkeää, vaikka hän ei itse työskentelekään sen parissa.

Viime aikoina häntä on alkanut kiinnostaa luova valokuvaus, ja hän nauttii myös teatterista, tanssista ja kirjallisuudesta.

• Isäni on opettanut minulle paljon kuvataiteesta mutta myös musiikista taidelajina. Hän maalaa myös ja soittaa kitaraa. Musiikki on vahvasti mukana luovassa työssäni, ja se auttaa minua pääsemään flow-tilaan.

Hän kiittää myös kotiaan ja perhettään siitä, että hän ohjautui taiteen tielle.  Musisoinnin lisäksi hänen isänsä tekee myös maalaustaidetta ja kuvanveistoa.

• Isoisäni, jota en koskaan ehtinyt tavata, oli sisustusarkkitehti. Voisi ehkä väittää, että luovuus tuli minulle verenperintönä.

Sofia on kouluttautunut varhaiskasvatuksen opettajaksi sivuaineenaan kuvataidekasvatus. Ammattinsa kautta hän on alkanut katsella taidetta ja kulttuuria eri näkökulmista.

• Minusta koko maailma on lapsille kuin maalauskangas, ja he saavat kokea sen eri kulmista ja eri aisteilla. Leikkikin on taidetta.

Innoitus löytyy arjesta

Arkisin Sofia maalaa useimmiten itsensä takia.

• Minulle se on tapa rentoutua, mutta ilahdun tietenkin, jos teokseni herättävät ajatuksia ja tunteita muissakin ihmisissä.

Aiheet voivat ehkä vaikuttaa arkisilta ja latteilta, mutta Sofia yrittää taiteessaan luoda eloa uudella ja jännittävällä tavalla. Usein hänen maalauksillaan on yhteys nykyhetkeen. Viime keväänä esimerkiksi, kun hän oli muuttanut uuteen asuntoon, syntyi teos Pistokas.  Hän oli hankkinut pistokkeita kattovalaisimilleen samalla kun hän keräsi joulukaktuksestaan pistokkaita.

• Taide yhdistää eri ihmisiä ja eri näkökulmia. Se antaa meille välineitä ympäröivän maailman ymmärtämiselle ja uutta merkitystä asioille.

Sofian lyhyt esittely:

Synnyin 1992 ja asun juuri nyt Turussa. Opiskelin kuvataidetta ja taidekäsityötä Västra Nylands Folkhögskolassa ja sen jälkeen puualan artesaaniksi Axxellissa Tammisaaressa. Tämä jälkeen opiskelin kasvatustieteen maisteriksi Turun yliopistossa.

Vapaa-aikana puuhastelen puutarhassa, maalaan, neulon, valokuvaan ja järjestän muun muassa pihakirppiksiä Turussa. Olen kaksikielinen.

Löydät minut netistä osoitteessa https://sofiauhlenius.wixsite.com/sofiauhleniusart(siirryt toiseen palveluun)

Instagram: @sofiauhleniusart

AIEMMAT NÄYTTELYT

• 2012 Galleria Fokus, Karjaa (VNF Group exhibition)
• 2017 Galleri Perspektivet, Tammisaari
• 2018 Galleria Paperihuone, Hämeenlinna (Group exhibition)
• 2019 Rauman taidemuseo, kuvataidekasvatusnäyttely (Group exhibition)
• 2020 Galleri Perspektivet, Tammisaari, Clangour
• 2020 Rauman kaupunginkirjasto, Rauma