Ekoviljelijä: ”Harva kunta on yhtä viljelijäystävällinen kuin Inkoo”
”Siksi valitsimme Inkoon”
Inkoo tarjoaa hyvät
mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50 kilometriä länteen
Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata yrityksille ja
teollisuudelle. Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia että hyvin
koulutettuja.
Paikalliset
yrittäjät kertovat menestystarinansa artikkelisarjassamme ”Siksi valitsimme
Inkoon”.
Tässä kuussa: Ekoviljelijä Christian Nyholm.
– Meistä viljelijöistä
huolehditaan Inkoossa erittäin hyvin. Näin sanoo ekoviljelijä Christian Nyholm
Inkoon pohjoisosassa sijaitsevalta Nordanskogin tilalta. Hän kehuu kunnan tulevaisuususkoa
ja paikallisten yrittäjien vahvaa yhteistyöhenkeä.
Kuka olet?
– Olen
48-vuotias kokoaikainen maanviljelijä, mikä on melko epätavallista, niin
Inkoossa kuin Suomessa ylipäänsä. Useimmilla on jokin sivuansio. Muutin lisäksi
tuotantosuuntaa ryhtymällä tänä vuonna ekoviljelijäksi.
Mikä on taustasi?
– Olin
19-vuotias tilan siirtyessä isoisältä minulle vuonna 1989. Sen jälkeen
opiskelin agrologiksi Lantbruksläroverketissä. Asepalveluksen jälkeen
työskentelin maanviljelyn ohessa mm. koneopettajana ja piiriagrologina. Minusta
on tärkeää avartaa maailmankuvaansa ennen ryhtymistään kokoaikaiseksi
viljelijäksi.
Miksi päätit ryhtyä
yrittäjäksi Inkoossa?
– Maanviljely
on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Se oli minulle itsestäänselvyys, muita
vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
Kuinka on sujunut?
– Maataloudessa
on tapahtunut valtavia muutoksia 30-vuotisen viljelijänurani aikana. Aloittaessani
1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kannattavuus ei olisi voinut olla parempi. Se
oli kulta-aikaa, joka ei koskaan palaa. Pian sen jälkeen maamme ajautui matalasuhdanteeseen,
joka iski kovasti myös maanviljelijöihin. Liityttyämme muutama vuosi myöhemmin EU:hun,
hinnat laskivat yhdessä yössä, eivätkä tuet ole oikeastaan koskaan korvanneet
sitä. Suuntaus on kohti suurempia tiloja ja valtavia riskejä. Kaudesta 2017
selvisin rimaa hipoen. Satoi ja satoi. Sato seisoi pellolla, eikä sitä voinut
korjata. Oli hirveää herätä aamuisin sateen ropinaan peltikattoa vasten. Onnistuin
korjaamaan viimeiset puoli tuntia ennen ensilumen tuloa – ja silloinkin oli
kaksi kaveria apuna. Tämänvuotisesta kuivuudesta on kirjoitettu paljon, mutta ekoviljelijänä
en olisi voinut saada parempaa alkua, sillä kuiva sää helpotti rikkaruohojen torjuntaa.
Mainitse
kolme parasta seikkaa yrittäjyydelle Inkoossa
– Ruotsissa on pieni paikkakunta, Trosa, joka muistuttaa
Inkoota. Se on helmi. Inkoon kehitysvauhdilla olemme Suomen Trosa 20-30 vuoden
kuluessa. Trosan tavoin Inkoo sijaitsee lähellä merta ja luontoa, ja matka
pääkaupunkiin on suurin piirtein yhtä lyhyt. Tunnen uskomatonta ylpeyttä aina
ajaessani Inkoon keskustaan ja nähdessäni venesataman alueen. Muistan vieläkin
ajan, jolloin siellä oli vain vanha bensa-asema, jonka bussit kiersivät. Ja
hiekkakenttä, jossa oli niin suuria vesilätäköitä, ettei niihin uskaltanut ajaa
henkilöautolla. Kaikki kunnia Marcus ”Bosse”
Grönholmille (kaksinkertaiselle maailmanmestarille ja inkoolaisyrittäjälle.
toim. huom.). Ilman hänen panostaan ja kunnan tulevaisuususkoa nyt ei näyttäisi
tältä.
Miltä asiakaskuntasi näyttää?
– Siirryttyäni ekologiseen viljelyyn kyse on vähemmän
määrästä ja enemmän erikoislajeista. Kotimainen leipomoteollisuus on edelleen
suuri ostaja ja laatuviljaa menee jonkin verran vientiin. Olen siksi hyvin
iloinen Inkoo Shippingin hienosta satamasta täällä Inkoossa. Olemme vieneet sen
kautta rehuohraa Algeriaan saakka.
Kuinka yhteistyö kunnan kanssa on
sujunut?
– Harva kunta on yhtä maatalousystävällinen kuin Inkoo. Inkoon
maankäytön suunnittelu ja muut palvelut takaavat, että meistä huolehditaan
mielestäni erittäin hyvin. Inkoossa on aina ollut hyvä maataloussihteeri ja
nykyään meillä on se onni, että paikallinen maaseutuhallinto toimii
Västankvarnissa. Rakennusvalvontaosasto on aina ymmärtänyt maanviljelijöiden
roolin, kuten myös kunnan ympäristöpäällikkö. Patrik Skult on hyvin asiantunteva ja tulkitsee asioita
ammattimaisesti talonpoikaisjärjellä.
Mikä on paras muistosi ajaltasi
yrittäjänä Inkoossa?
– Niitä on uskomattoman paljon. Kohokohta oli kuitenkin
paikallisen maamiesseuran, Lantmannagilletin, täyttäessä sata vuotta. Järjestimme
suuret juhlat Fagervikissä. Paikka tarjosi juhlalle uskomattomat puitteet,
seuran puheenjohtajana minulla oli kunnia jakaa pöytästandardeja Inkoon
maatalouden hyväksi vuosien varrella työskennelleille. Juhlallisuuksien
yhteydessä julkaisimme myös historiikin – kreivin aikaan, ehdimme juuri
dokumentoida kertomuksia ja muisteloita historiallisilta kausilta. Sodasta, Porkkalan
vuokra-ajalta, kehityksestä… Juuri nyt sanotaan tapahtuvan paljon, mutta
kuluneen vuosisadan tapahtumia tarkasteltaessa minun on vaikea uskoa, että
maatalous tulee kokemaan yhtä mullistavia muutoksia tulevan sadan vuoden
aikana.
Miltä yrityksesi näyttää viiden vuoden
kuluttua?
– Olemme siirtyneet perinteisestä, intensiivisestä bulkkiviljelystä
entistäkin monipuolisempaan ekologiseen viljelyyn.
Mitä terveisiä lähetät muille, jotka
harkitsevat Inkoota yrityksen toimipaikaksi?
– Yrittäjien välille on kasvanut vahva yhteistyöhenki. Emme
yritä kampittaa toisiamme, vaan autamme. Tästä on hyvä esimerkki Byggcenter 51,
jossa saman katon alla toimii useita rakennusalan yrityksiä, sekä
puutarhayrittäjät, jotka ovat erikoistuneet omiin tuotteisiin. Jos sinulla on
halua ja kykyä ryhtyä yrittäjäksi, Inkoo on todella hyvä kunta toimia.
TEKSTI & KUVA: Benjamin Lundin
Aiemmat haastattelut
Eläinkonservaattori Teemu Salonen