Siirry sisältöön

Inkoossa koululaiset saavat leikkiä luonnossa sekä käyttää modernia tekniikkaa

Merituulen koulun oppilaat

Vauhti päällä luonnossa. Lauri, Valtteri, Osmo, Emilia ja Daniel viihtyvät puiden ja kallioiden lumossa Merituulen koulun koulupihalla.

Ryhmäkoot ovat pieniä, luonto on
lähellä ja jokainen oppilas saa tabletin heti ensimmäisellä luokalla. Sitä
paitsi lapset kommunikoivat iloisesti kielirajojen yli. Inkoo on löytänyt sekä
vanhempien että oppilaiden arvostaman reseptin menestykseen.

Osmo elää jännää aikaa.

Tänä syksynä
hän aloittaa esikoulun Merituulen koulussa.

Miltä se tuntuu?

– Ihan hyvältä.
Parasta esikoulun aloittamisessa on, että kohta on taas kesä ja sen jälkeen
saan mennä ensimmäiselle luokalle!

Osmo haluaisi
kelata tulevaa vuotta nopeasti eteenpäin, jotta pääsisi alkamaan koulun. Inkoon
koulut eivät selvästi ole hassumpia.

Tabletit kaikille ensimmäisellä
luokalla

Merja Olkinuora

– Olen ollut töissä rikkaassa Ruotsissa, jota usein käytetään esimerkkinä maana jossa monet asiat ovat paremmin, voin oikein hyvin sanoa että Inkoolla ei ole mitään hävettävää, sanoo sivistystoimenjohtaja Merja Olkinuora.

Eniten Osmo
odottaa tablettia. Inkoo on edelläkävijä tekniikan implementoimisessa kouluihin
ja on jo muutaman vuoden jakanut tabletteja kaikille kunnan oppilaille.

– Inkoo on
edelläkävijä näissä asioissa. Saamme kiittää edellistä kunnanjohtajaa Jarl Boströmiä, hänestä oli tärkeää
pitää katse tulevaisuudessa. Tabletit yleistyvät kouluissa kovaa vauhtia, mutta
harvat kunnat antavat jokaiselle oppilaalle oman tabletin heti ensimmäisellä
luokalla, sanoo sivistystoimenjohtaja Merja
Olkinuora.

Jessika Elfving, Kyrkfjärdenin koulun vs. rehtori,
arvostaa kunnan tapaa ajatella tulevaisuutta ja miten se havainnollistuu
opetuksessa.

– Olen
todella iloinen, että pysymme mukana ajan hengessä, Elfving sanoo.

– Kiitos
tablettien voimme käyttää innovatiivisia applikaatioita ja QR-koodeja
opetuksessa. Tunnin lopussa oppilaat voivat kerrata opitut asiat tietovisalla.
Sitä paitsi tableteissa on kamera, mikä on mahdollistanut kursseja kuvaamisessa
ja kuvienkäsittelyssä.

”Metsässä voi leikkiä hauskoja
leikkejä”

Ei ole
ainoastaan tekniikan ansiota, että Inkoon oppilaat viihtyvät kouluissaan.
Miltei yhtä tärkeä on tekniikan vastapooli: luonto.

Pääkaupunkiseudun
läheisyydestä huolimatta Inkoossa on suuria metsiä, laaja saaristo ja avaria
peltoalueita. Luonto on myös keskeinen elementti koulupihoilla.

Kuusen alla
sammaleen peittämällä kalliolla leikkivät kaksoset Emilia ja Daniel. He
ovat tänä syksynä aloittaneet ensimmäisellä luokalla Merituulen koulussa, kuten
heidän kaverinsa Valtteri ja Lauri.

Välitunneilla
he leikkivät ulkona.

– Tällä on
todella paljon tekemistä. Meillä on liukumäki, kiipeilytelineitä ja metsässä
voi leikkiä hauskoja leikkejä. Se on kivaa, sanoo Emilia.

Satu Suonpää

– Inkoon fantastisen luonnon meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin päästää lapset ulos saadaksemme heidät liikkumaan, sanoo Merituulen koulun rehtori Satu Suonpää.

Oppilaiden
halu liikkua fyysisesti tulee luonnollisesti kun luonto on lähellä, toteaa
Merituulen koulun rehtori Satu Suonpää.

– Puhumme
paljon liikkumisen tärkeydestä koulussa, ja olemme luoneet mahdollisuuksia
siihen myös sisällä. Mutta Inkoon fantastisen luonnon – ja koulupihan, jonne se
mahtuu – ansiosta meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin päästää lapset ulos
saadaksemme heidät liikkumaan.

Hänen
kollegansa Kyrkfjärdenin koulussa, Jessika Elfving, on samaa mieltä.

– Meillä on
mahtava ympäristö täällä, Jokipuisto näkyy ikkunasta. Ulkona voimme tehdä
vaikka mitä.

Kyrkfjärdens skola

Kyrkfjärdens skola.

Jokipuisto on
lähiliikuntapuisto, josta löytyy ulkokuntosali, skeittipuisto ja
lentopallokenttä. Kaikki on rakennettu kauniin Inkoonjoen läheisyyteen. Vehreät
lehtipuut ja rannan kasvisto vievät ajatukset Amazonin sademetsiin.

Ketään ei unohdeta

Pienellä
kunnalla on myös muita etuja, muun muassa luokat ovat pieniä. Tai kuten
sivistystoimenjohtaja Merja Olkinuora kuvailee:

– Ne ovat
uskomattoman pieniä. Olen aiemmin ollut töissä eri kunnissa Tukholman läänissä
Ruotsissa ja ero on huomattava.

Inkoossa
normaalikokoisessa luokassa on noin 15 oppilasta. Tämän ansiosta opettajat ja
rehtorit voivat opetella kaikkien oppilaiden nimet. Ketään ei unohdeta.

– Meillä
kaikilla Inkoossa on kokonaisvaltainen vastuu. Se tarkoittaa sitä, että me myös
välitämme siitä miltä oppilaidemme elämä näyttää sosiaalisella tasolla, sanoo
Jessika Elfving.

Inkoossa
esikoulu järjestetään kouluissa päiväkotien sijaan. Tämä luo turvallisuuden
tunnetta, sillä tällä tavalla talo, opettajat ja vanhemmat kaverit ovat tuttuja
lapsille jo ennen ensimmäiselle luokalle menoa.

Jessika Elfving

– Välitämme myös siitä miltä oppilaidemme elämä näyttää sosiaalisella tasolla, sanoo Jessika Elfving, joka on vt. rehtori ruotsinkielisessä Kyrkjärdens skola:ssa.

Se lisää myös
vakauden tunnetta henkilöstön keskuudessa.

– Tämä luo
vuorossaan vakautta kouluihin. Meillä on myös paljon päteviä opettajia ja
koulunkäynninavustajia, sanoo sivistystoimenjohtaja Olkinuora.

Perheystävällisyys keskeistä

Inkoo on
perheystävällinen kunta, jossa lapsen hyvinvointi on etusijalla. Suonpää ja
Elfving toteavat, että kunnan luottamusmiehet ja johtavat virkamiehet tekevät
aktiivisesti töitä, jotta lapsilla olisi asiat mahdollisimman hyvin sekä
kouluissa että päiväkodeissa, mutta myös vapaa-ajalla.


Poliitikkomme ottavat aina lasten kannan huomioon. Yhteistyö ja päätösten teko
on helppoa, sanoo Merja Olkinuora.

Resursseja on
myös riittävästi. Inkoon kunta teki vuonna 2017 400 000 euroa voittoa.
Tämä näkyy varsinkin kouluissa.

– Ottaen
huomioon, että olen ollut töissä rikkaassa Ruotsissa, jota usein käytetään
esimerkkinä maana jossa monet asiat ovat paremmin, voin oikein hyvin sanoa että
Inkoolla ei ole mitään hävettävää, sanoo Merja Olkinuora.

Merituulen koulu

Merituulen koulu.

Toinen
ylpeydenaihe inkoolaisille on kunnan kaksikielisyys.

Kesällä kunta
järjesti kaksikielisen kesäleirin lapsille kaikista Inkoon kouluista, kertoo
Satu Suonpää.

– Sain
myöhemmin kuulla suomenkieliseltä vanhemmalta hänen hämmästyksestään kun
perheen lapsi iloisesti moikkasi tuntematonta lasta ruokakaupassa. Lapsi oli
nimittäin vastannut ruotsiksi.

Selvisi, että
lapset olivat tavanneet leirillä ja ystävystyneet kielirajasta huolimatta.


Kaksikielisyys on rikkaus, jota koulujen tulee vaalia, sanoo Suonpää.

TEKSTI &
KUVA: Benjamin Lundin

Lisätietoja:
Sivistystoimenjohtaja
Merja Olkinuora

+358
50 048 8971
merja.olkinuora(at)www.inkoo.fi