Yrittäjähaastattelu: Eläinten konservointi on tarkkaa työtä, joka vaatii työrauhaa
”Siksi valitsimme Inkoon”
Inkoo
tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50
kilometriä länteen Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata
yrityksille ja teollisuudelle. Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia
että hyvin koulutettuja.
Paikalliset yrittäjät kertovat
menestystarinansa artikkelisarjassamme ”Siksi valitsimme Inkoon”.
Tässä kuussa: Eläinkonservaattori Teemu Salonen (www.elainkonservaattori.fi)
Eläinkonservaattori Teemu Salonen on jälleen yksi todiste
Iloisen Inkoon ammatti-ihmisistä ja jännittävistä ja monipuolisista
yrityksistä. Hän tekee korkealuokkaisia konservointitöitä maaseudulla
sijaitsevassa navetassa, ja tilauksia riittää vuodeksi eteenpäin.
Kuka olet?
– Teemu Salonen, 43. Olen
työskennellyt eläinkonservaattorina yli puolet elämästäni ja vuodesta 2006
yksityisyrittäjänä täällä Inkoossa. Olen koulutukseltani museaalisesti
suuntautunut luonnontieteellisen alan konservaattori, mikä tarkoittaa, että
voin tehdä kaikenlaisia töitä: fossiileja, kasveja, luita, rekonstruktioita,
nisäkkäitä, hyönteisiä ja matelijoita.
Mikä on taustasi?
– Taisi käydä niin, että
harrastus muuttui ammatiksi. Kaikki alkoi pikkupoikana. Olen kotoisin Turun
seudulta ja naapurustossa oli eläinkonservaattori, joka herätti mielenkiintoni
– ja jota saan kiittää alan ensimmäisistä työkokemuksista. En muista, minkä eläimen
täytin ensin, todennäköisesti muutamia hiiriä.
Miksi päätit ryhtyä yrittäjäksi Inkoossa?
– Se oli sattumaa.
Muutin Helsinkiin opiskelemaan 90-luvun puolivälissä ja sain myöhemmin viran
Luonnontieteellisestä museosta. Kun päätin ryhtyä yrittäjäksi, aloin etsiä
taloa, jossa olisi sopivat tilat ja löysin tämän vanhan maatilan Inkoosta.
Maatilan navetta on muutettu asianmukaiseksi työtilaksi.
Kuinka on sujunut?
– Tilauksia on riittänyt
jo vuosia vuodeksi eteenpäin. Töitä on paljon.
Millainen on asiakaskuntasi?
– Suuri osa
asiakkaistani tulee Raaseporista ja Espoosta. Monet ovat metsästäjiä, jotka ohittavat
Inkoon matkalla kesämökille. Heille on kätevää poiketa tänne. Asiakkainani on
myös paljon yrityksiä.
Kuinka yhteistyö kunnan kanssa on toiminut?
– En ole itse asiassa
ollut koskaan tekemisissä kunnan kanssa. Kunta ei ole häirinnyt minua, enkä
minä kuntaa.
Mikä Inkoossa on parasta?
– Työni kannalta olinpaikallani
ei ole oikeastaan mitään väliä, mutta on mukavaa saada olla maaseudun rauhassa.
Väkeä ei juokse koko ajan, eikä tarvitse olla koko ajan kahvinkeitossa. Minulla
on yksinkertaisesti työrauha.
Mikä on paras muistosi ajaltasi yrittäjänä Inkoossa?
– Minulla ei ole mitään
erityistä suosikkimuistoa, mutta on aina mukavaa luovuttaa valmis työ
tyytyväiselle asiakkaalle. En kilpaile halvoilla hinnoilla vaan korkealla
laadulla. Nuorempana iloitsin joskus, kun tunsin onnistuneeni erityisen hyvin.
Nykyisin taidan olla laitostuneempi. Panostan täysin jokaiseen yksittäiseen
työhön.
Miltä yrityksesi näyttää viiden vuoden kuluttua?
– Luultavasti melko
samanlaiselta. En voi ajatella tekeväni jotakin muuta. Voisin lisätä määrää, mutta
silloin laatu kärsii.
Mitä haluaisit sanoa yrityksen perustamista miettiville?
– Yrittäminen vaatii
rohkeutta ja hyvää liikeideaa. Vähän hulluutta myös. Aloittaessani yrittäjänä
minulla oli se etu, että olin rakentanut laajan verkoston aikaisemmassa
työssäni. Minulla oli varusteet valmiina, joten minun ei tarvinnut velkaantua.
Ostin vain kaksi uutta pakastinta – ja otin niille kunnon vakuutuksen. Säilytän
niissä sentään koko elantoani.
TEKSTI & KUVA:
Benjamin Lundin