Inkoo Shippingin satama on esikuva ulkomailla
”Siksi valitsimme Inkoon”
Inkoo tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50 kilometriä länteen Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata yrityksille ja teollisuudelle. Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia että hyvin koulutettuja.
Paikalliset yrittäjät kertovat menestystarinansa artikkelisarjassamme ”Siksi valitsimme Inkoon”.
Tässä kuussa: Inkoo Shipping
Satama on Inkoon portti suureen maailmaan. Inkoo
Shippingin sataman kautta kulkee kaikenlaista puupelleteistä turkkilaisiin
kemikaaleihin. Yritys on laajentunut tasaisesti viime vuosina ja
toimitusjohtaja René Fagerström ennustaa
suuntauksen jatkuvan – suurelta osin sataman erinomaisen sijainnin johdosta.
Kuka olet?
– René Fagerström
on nimeni. Olen toiminut yksitoista vuotta Inkoo Shippingin toimitusjohtajana. Kun
aikoinani aloitin, sataman omisti Nordkalk, jossa työskentelin
myyntipäällikkönä. Kun sataman silloin toimitusjohtaja oli jäämässä eläkkeelle,
minua pyydettiin hakemaan paikkaa. Olen aina ollut vähän yllytyshullu, joten
tein työtä käskettyä. Ja hyvä olikin, muuten olisin ehkä saanut katua lopun ikääni.
Mikä on taustasi?
– Oikeastaan olen
työskennellyt samalle työnantajalle koko työurani, vaikkakin omistajat ja
työtehtävät ovat vuosien kuluessa vaihtuneet. Aloitin kesätöissä voiteluoppipoikana
Lohjan Kalkkitehdas Oy:ssä, jonka osti myöhemmin Nordkalk. Sähköteknisen
tutkinnon jälkeen sain taas töitä yrityksessä ja jatkoin eri tehtävissä.
Myöhemmin opiskelin työn ohessa taloustiedettä, mikä oli urakehityksen kannalta
olennaista. Olen toisin sanoen kulkenut pitkän tien. Etuna on se, että tiedän
tekniikasta enemmän Hankenilta valmistunut. Liikeneuvotteluissa olen usein
havainnut asiakkaiden arvostavan sitä.
Miten Inkoo Shipping perustettiin?
– Kaikki alkoi
siitä, että Kalkkipetteri – legendaarinen teollisuusyrittäjä Petter Forsström,
joka myös pyöritti Virkkalan kalkkitehdasta kuusi vuosikymmentä – uneksi jo 1930-luvulla
Inkoon hiilisatamasta. Hiili tuotiin siihen aikaan junalla Hangosta ja hänestä
lähemmäs tarvittiin satama. Hän kiersi Inkoon saaristossa yhdessä luotsin
kanssa, kunnes löysi paikan, jolla nyt toimimme. Hän alkoi ostaa maata alueelta
ja vuonna 1942 perustettiin Ingå Storhamn Ab. Olimme keskellä toista
maailmansotaa, eikä silloin alettu rakentaa mitään. Kesti vuoteen 1962 ennen
kuin satama vihittiin käyttöön. Monien omistaja- ja nimenvaihdosten jälkeen Inkoo
Shippingin omistaa nykyään pieni investointiyhtiö, Arbistock.
Miten on sujunut?
– Laajennamme
koko ajan, ja nykyisin meillä on 40 työntekijää. Meille on eduksi, että väylän
syvyys on 13 metriä. Sen ansiosta voimme ottaa vastaan suuria 65 000 tonnin
Panamax-aluksia – suurimpia aluksia, jotka voivat käyttää Panaman kanavaa. Satamaan
ei ole säännöllistä linjaliikennettä, vain hakuliikennettä. Voi siis kulua
viikko ilman yhtään laivaa. Paikalla on kuitenkin henkilökuntaa, joka on
työllistettävä koko ajan. Siksi olemme panostaneet varastotilan lisäämiseen ja
terminaalityön kehittämiseen.
Mikä on parasta Inkoossa?
– Maantieteellinen
sijainti on paras mahdollinen. Pääkaupunkiseutu ja Suomenlahti ovat lähellä.
Suurin osa asiakkaistamme sijaitsee 100 km säteellä.
Kuinka yhteistyö kunnan kanssa on sujunut?
– Oikein hyvin.
Suomessa satamat ovat yleensä täysin kuntien ja kaupunkien omistuksessa, joten asemamme
on poikkeava. Mutta meillä on hyvä suhde Inkoon virkamiehiin, emmekä ole
koskaan kohdanneet ongelmia esimerkiksi erilaisen lupahakemusten kanssa.
Miten toimii yhteistyö muiden inkoolaisyritysten
kanssa?
– Olemme
laivanneet Termonovan solumuovituotteita ja teemme läheistä yhteistyötä
rajanaapurimme, kalliota louhivan Ruduksen kanssa. Heidän työnsä tuo meille pitkällä
aikavälillä monia työtilaisuuksia.
Minkälaiselle toiminnalle on tilaa Inkoossa?
– Nordkalk
suunnitteli 90-luvun puolivälissä kalkkiuunin rakentamista Inkooseen, jotta päästäisiin
kuljetuksista Lohjalle. Uuni rakennettiin lopulta kuitenkin oman tehtaan
yhteyteen. Mutta silloinen toimitusjohtaja sanoi, että jos joskus vielä rakennetaan
kalkkiuuni, se on tehtävä Inkooseen. Kalkkiuunin rakentamiselle on hyvin
realistiset mahdollisuudet.
Miltä yrityksesi näyttää viiden vuoden kuluttua?
– Jään itse
piakkoin eläkkeelle ja seuraajani, Thomas Bergman, on jo aloittanut
varatoimitusjohtajana. Mutta tavoitteena on jatkaa laajentamista. Meillä on
tilaa, ja Ruduksen louhiessa kalliota, saamme lisää tilaa koko ajan.
Mikä on paras muistosi toimitusjohtaja-ajaltasi?
– Parasta on
saada myönteistä palautetta työstään – ja sitä yleensä todella saamme. Yksi
asiakkaistamme, turkkilaisomisteinen Etiproducts, on hyvin vaikuttunut siitä,
miten käsittelemme ja varastoimme heidän tuotteitaan, mm. jauhemuodossa oleva boori-kemikaali.
Turkkilainen delegaatio käy yleensä kaksi kertaa vuodessa visiitillä. Käytämme
itse asiassa melko perinteisiä menetelmiä, mutta he pitävät toteutuksesta ja
ovat soveltaneet sitä useissa filiaaleissaan eri puolilla Eurooppaa.
TEKSTI: Benjamin Lundin
Aiemmat haastattelut