Inkoo – lampaita ja auringonkukkia

Inkoon kunta on pyrkinyt parantamaan viihtyvyyttä pienin
keinoin.

Taloudellisesti vaikeana aikana tulee helposti säästäneeksi kaikesta
ylimääräisestä. Ei Inkoossa. Päätimme keväällä ehostaa kuntaa kesäksi ja lämmön
lisääntyessä lisääntyi myös viihtyvyys. 

Kirkonkylään muutti lammaslauma sopivasti juuri ennen vuoden kohokohtaa, Inkoonpäivää.
Lammashaan rakensivat turvapaikanhakijat, jotka halusivat antaa jotakin
seudulle, joka oli ottanut heidät avosylin vastaan. Lampaat, jotka tulivat Hindersin
tilalta Tähtelästä, saivat suut hymyyn. Pieni hiekkatie kauppakeskus Strandin
takana muuttui äkkiä vilkkaasti liikennöidyksi väyläksi, jolle poikkesivat niin
inkoolaiset kuin turistit.

Lampaat ovat nyt saaneet palata kotitilalleen.

– Haluan kiittää lampaita, jotka tekivät hyvää työtä maisemanhoitajina. Ja
ihmisiä, jotka antoivat niiden tehdä työnsä rauhassa, sanoo kunnan
kasvojenkohotustyötä johtanut controller Ilkka Rissanen.   

Joskus suuren muutoksen saa aikaan hyvin pieni panostus. Se tuli todistetuksi, kun
kunnan kantatie 51 varrelle kylvämät auringonkukat puhkesivat kukkaan. Pienet
mustavalkoiset siemenet muuttuivat tuhansiksi kirkkaankeltaisiksi auringoiksi, jotka
toivottavat autoilijat tervetulleiksi kuntaan.

”Aivan ihana idea!” kirjoitti joku Facebookissa.

”Tuolla minä haluan asua”, kirjoitti toinen.

Kylän vuosittaisilla sadonkorjuumarkkinoilla kunta tarjosi auringonkukkia
kaikille kunnantalon ohi kulkeneille. Auringonkukat olivat Ingakodin ahkerien turvapaikanhakijoiden
poimimia.

Loppukesästä toteutui myös yhden kuntalaisen henkilökohtainen unelma. Elisabeth Liljeqvistillä on oma
suosikkipaikka sataman vesillelaskurampin luona – minikeidas kolmine puineen ja
merinäköaloineen, kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Hän esitti kunnalle vaatimattoman toiveen puistonpenkistä.
Jonkin ajan kuluttua paikalla käydessään hän näki kunnan kuunnelleen: toive oli
toteutunut. 

– Tulen aina niin
iloiseksi, kun näen jonkun istuvan penkillä ja nauttivan olostaan, sanoo
Liljeqvist.

– Käyn siellä
iltaisin ukkoni kanssa. Siivoamme vähän paikkoja ja ihailemme auringonlaskua.
Se on oikea mietiskelypenkki.

Joskus ilahduttaminen käy ihmeen helposti.  

Kunta on lisäksi vaihtanut kuluneita tienviittoja, istuttanut marjapensaita ja
omenapuita koulujen pihoille ja siistinyt satama-aluetta. Keskustan
pitkäaikaisiin pysäköintiongelmiin puututtiin ”kilteillä pysäköintisakoilla”, jotka
saivat näkyvyyttä jopa valtakunnallisessa mediassa. Autoilijat saivat
ystävällisen kehotuksen siirtää ajoneuvonsa, koska kunta ei mielellään halunnut
sakottaa heitä.

Kaiken touhun keskellä Inkoo sai myös oman kuntaeläimen. Inkoolaisten
ehdotusten joukosta valittiin eläin joka on paitsi hauska myös tyylikäs. Eläin,
joka sopii täydellisesti kunnan mottoon ”Iloinen Inkoo”, nimittäin
naurulokki.   

Syksy tekee tuloaan, mutta mukavat asiat jatkuvat. Kunnan
oma elokuvateatteri IoBio pyörii taas kesätauon jälkeen. Kirjasto järjestää
konsertteja, luentosarjoja ja satutuokioita sekä peli-iltoja ilmaisine sipsi-
ja kolatarjoiluineen. Kansalaisopiston syyslukukausi tarjoaa runsaasti kursseja,
joista mainittakoon vaikka kodikkaan kuuloinen ”Ruoanlaittoa isän kanssa”.

Ja auringonkukkia riittää edelleen kantatie 51 kummallakin puolella, noin 200 m
ennen Tähtelän risteystä. 

Tervetuloa poimimaan!