6.3 Arvioinnin kohteet


Oppimista edistävän arvioinnin (formatiivisen arvioinnin) tehtävä on edistää, kehittää ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana monin erilaisin pedagogisin keinoin (mm. palaute, itsearvio, vertaispalaute). Oppimista edistävä arviointi on jatkuvaa ja jokapäiväiseen oppimiseen kiinteästi kuuluvaa. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.                                                                                      

Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.
Oppimista edistävä palaute ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Se ohjaa oppilasta tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oppimistaan. Palaute auttaa oppilasta vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Tällainen oppimista edistävä arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Oppimisen tulosten arviointi (summatiivinen arviointi) on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on kertoa, miten hyvin oppilas saavutti oppimisjakson tavoitteet. johon arvosanat pääosin pohjautuvat. Oppimisen tulosten arvioinnin keskeinen tehtävä on kuitenkin edistää oppimista, ei antaa vain arvosanaa.                                                                                                         

Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Oppilaita ohjataan sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja sekä tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista ja arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.                                                                                            

Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute eri opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omia työtapojaan ja kehittyä niissä.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat tärkeä osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Oppilaat harjoittelevat koulussa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn, koska käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin ja järjestyssääntöihin.

Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla samoin kriteerein, ikäkausi huomioiden.                              

On erityisen tärkeää huolehtia, että käyttäytymisen arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.


Viimeksi muokattu: 27.7.2016