10 syytä vierailla Inkoossa

Vain puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta sijaitsevat kimmeltelevä meri, uskomattoman vihreät lehdot  ja paikkakunta, jolla on käsittämättömän rikas kulttuurihistoria. Tervetuloa Inkooseen, Länsi-Uudenmaan salattuun helmeen.

5Z2A6984

Fagervik

Peilikirkkaan Bruskträsketin vieressä, vehreän lehtimetsän ympäröimänä kohoaa Fagervikin ruukki. Paikka on ollut tärkeä levähdyspaikka läpi historian. Kuninkaantie on aina kulkenut ruukkialueen läpi, ja Fagervikin ruukki on ollut tärkeä levähdyspaikka, jossa ovat yöpyneet sekä Ruotsin kuningas Kustaa III että Venäjän keisari Aleksanteri I. Vaikka sinulla ei virtaisikaan sinistä verta suonissa, kannattaa idyllisessä ruukissa käydä kesällä.

Fagervik muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden kodikkaine punaisine mökkeineen, komeine kartanoineen, puukirkkoineen ja teineen. Ne vievät vierailijan takaisin aikaan, jolloin myllynratas pyöri ja moukarien kalke metallia vasten kaikui koko seudulla. Ruukin juuret ulottuvat 1500-luvulle asti, mutta sen kultakausi sijoittui 1600-luvulle. Silloin Suomen ensimmäinen varsinainen ruukinisäntä, Billnäsin ruukin perustanut Carl Billsten, perusti ruukin, josta tuli aikanaan Suomen suurin rautaruukki.

Komeaa kolmikerroksista kartanoa ympäröi ranskalainen puutarha, jossa saattaa tuntea ruukinkummituksen, "Sinisen Ladyn", läsnäolon. Ruukin kirkossa ovat Suomen vanhimmat soittokuntoiset urut. Historiasta kiinnostuneille voimme suositella käyntiä vanhassa tinaamossa, jossa toimii Fagervikin museo.

Kun jalat alkavat väsyä, voi vierailla alueen kahvilassa, joka on tunnettu herkullisista pizzapullistaan.

IMG_8022

Kopparnäs

Muutamia vuosia sitten Kopparnäsin ulkoilualueelle asettui uusi asukas: sudenkorento, jollaista ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Ei ole erityisen yllättävää, että se suuntasi juuri Inkoon vihreyteen, sillä alue on varsinainen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen mosaiikki, ja siellä elää suunnaton määrä eri eläinlajeja.

Kopparnäsin ulkoilualueella on mantereen puolella laaja metsä –ja ketoalue sekä useita pieniä saaria. Imatran Voima suunnitteli 1960-luvulla sinne voimalaitosta, mutta sisukkaiden protestien jälkeen hanke jätettiin sikeen. Voimalan sijaan energiayhtiö on käyttänyt mantereen aluetta koulutus- ja tutkimustarkoituksiin ja henkilökunnan virkistykseen. Nykyään Kopparnäsin kestikievari ottaa vieraita vastaan entisessä Imatran Voiman kurssikeskuksessa.

Kopparnäs kuului Porkkalan parenteesiin, jota Neuvostoliitto vuokrasi vuosien 1944–1956 välisen ajan. Tulipalot tuhosivat mantereen lähes kokonaan vuokra-aikana. Vain muutamat kivijalat muistuttavat paikasta, jossa Kopparnäsin torppa ja tila aikanaan sijaitsivat.

Kopparnäsin alueen suurin saari on nimeltään Stora Halsö. Jos kiinnityt laituriin pohjoisenpuoleisessa lahdessa, löydät sillan, poijuja ja keittokatoksen. Sillalla on myös pieni sauna, joka toimii itsepalveluperiaatteella.

5Z2A2681

Gammelgården

Oletko joskus miettinyt, millaista elämäsi olisi ollut, jos olisit asunut maatilalla 1700-luvulla? Olisitko ollut renki, piika vai herrasväkeä? Keskeisen Inkoon kotiseutumuseon Gammelgårdenin 20 vanhaa rakennusta saavat mielikuvituksesi lentoon.

Museo perustettiin vuonna 1936 Inkoon kunnan 600-vuotisjuhlan yhteydessä. Rakennukset ja esineet tulevat eri puolilta Inkoota, ja niillä kaikilla on oma tarinansa kerrottavana. Vaeltaessasi ympäri museota voit nähdä vanhanaikaisen keinun, tanssipaviljongin, jossa voit melkein kuulla juhlakenkien kopina, sekä useita talonpoikaistaloja. Yhdessä niistä on ruohokatto, josta puuttuu vain katolla laiduntava vuohi. Vain kivenheiton päässä Gammelgårdenista on kunnan upea kivikirkko 1300-luvulta.

Voit kuunnella opastettua kiertokäyntiä matkapuhelimellasi ympäri vuoden. Kesällä alue herää uudelleen henkiin. Siellä järjestetään vuosittain käsityöläispäivä, jossa käsityöläiset esittelevät perinteisiä tekniikoita ja myyvät tuotteitaan, ja kurniville vatsoille tarjoillaan Inkoolle tyypillistä perunapuuroa. Gammelgårdenilla juhlitaan yleensä myös juhannusta juhannussalon pystyttämisen, tanssin ja seisovan pöydän merkeissä.

Rakennukset on rakennettu enimmäkseen talkoovoimin. Päärakennus on peräisin Ill-nimisestä paikasta Illansbystä. Fagervikin kartanon omistaja Erik Hisinger-Jägerskiöld ja Rafael von Frenckell lahjoittivat sen Gammelgårdenille vuonna 1938. Alun perin päärakennus on rakennettu vuonna 1772.

5Z2A7190

Galleria Karaija

1800-luvulta peräisin oleva pappilan vanha navetta oli aikanaan täynnä lehmiä, hevosia ja kanoja. Nykyään seiniä koristaa luonnon innoittamat taideteokset, joista monet on tehty kierrätetystä ongelmajätteestä.

Vierailu Galleria Karaijassa on kuin käynti toisessa maailmassa. Kesän kuumuus, stressi ja kaikki töihin liittyvät ajatukset jäävät ulos, ja viileiden kiviseinien sisällä voi nauttia paikan erityisestä tunnelmasta. Vierailijat voivat rauhassa ihastella kaikkea klassisista maalauksista rakuun, keramiikkaan ja kierrätystaiteeseen. Gallerialla on oma myymällä, josta voit löytää omaperäisiä tuliaisia illalliskutsuille.

Aikana, jolloin gallerioita nousee ja häviää nopeassa tahdissa, tämä navettagalleria Inkoon kirkonkylän sisäänajoväylän varrella on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa maamerkkinä ja Inkoon sykkivänä taidesydämenä.

5Z2A4544

Barösundin lossi

Mikä on keltainen, jaksaa kuljettaa 60 tonnia ja työskentelee 365 päivää vuodessa?

Se on Barösundin lossi, joka puksuttaa edelleen uskollisesti. Päivä, viikko ja vuosi toisensa jälkeen tämä kulkuväline varmistaa, että Orslandetin asukkaat pääsevät koteihinsa. Niin kuorma-autot kuin ambulanssitkin ylittävät salmen lossilla.

Pelkästään tämän vuoksi Barösundin lossi on näkemisen arvoinen. Sen lisäksi lossi vie sinut vilkkaaseen pieneen saaristoyhteiskuntaan, jossa on kahvila, kyläkauppa, jäätelökioski ja ravintola, joita ministeri Alexander Stubbkin on kehunut sosiaalisessa mediassa.

Lomamäen lemmikkipuisto

Vikkeliä pesukarhuja, sateenkaaren kirjavia aroja sekä suuresta ruokahalustaan tunnettu kilpikonna Victor. bild6Muun muassa nämä eksoottiset asukkaat löydät Degerbyn kyläkeskuksesta hieman etelään sijaitsevasta Lomamäen lemmikkipuistosta.

Lemmikkipuisto on täydellinen kesäajan matkakohde lapsiperheille ja eläinten ystäville. Täällä eläimet eivät piiloudu paksujen kaltereiden taakse, vaan vierailijat pääsevät rapsuttamaan minipossujen selkiä ja ihailemaan ympärillä juoksentelevia vuohia.

Jos kahvihammasta alkaa kolottaa, voi vierailla lemmikkipuiston jännittävässä kahvilassa, joka on rakennettu kaksi metriä syvän hiidenkirnun ympärille! Lemmikkipuisto on auki kesä-, heinä ja elokuussa keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–18.

Ruoka

Yksikään kesäretki ei ole täydellinen ilman hyvää ruokaa. Onneksi Inkoossa on suuri määrä ravintoloita ja kahviloita jokaiseen makuun.

Lähellä tuotettu ruoka on kuumaa kamaa Inkoossa. Osassa ravintoloita ruokalistat on rakennettu lähes kokonaan paikallisen riistan, kalan ja juuresten ympärille. Inkoon pinta-alasta suuri osa on peltoja, joita paikkakunnan maanviljelijät ahkerasti viljelevät, joten lähellä tuotetuista marjoista tai kasviksista ei ole pulaa kesäkuukausina. Istahda sataman penkille ja tunne paikallisten mansikoiden herkullinen maku suussasi. bild2

Ruoalla on ollut merkittävät osa Inkoossa myös historiallisesti katsottuna. Peruna on nykyään perusruokaa Suomessa, mutta niin ei ole aina ollut. Sanotaan, että Suomen ensimmäiset perunat sekä tomaatit viljeltiin Inkoossa, Fagervikin ruukilla. Peruna tuli 1730-luvulta Saksasta Suomeen Fagervikin ruukin saksilaisten työtekijöiden mukana.

Peruna kuuluu myös Inkoon kunnan perinneruokaan, perunapuuroon. Perunapuuroa tai inkoonpuuroa, kuten sitä myös kutsutaan, tarjoillaan vuosittain heinäkuussa pidettävillä käsityöläispäivillä.

Igor-museo

Olemme aiemmin maininneet Porkkalan parenteesin, joka repi syvän haavan keskelle Inkoota vuosina 1944–1956. Vielä tänäkin päivänä tuon ajan jättämät jäljet kulkevat alueen läpi kuin arpikudos, vaikka ihmiset, jotka pakotettiin lähtemään tiloiltaan Neuvostoliiton tullessa, ovat jo kauan sitten saaneet palata takaisin.

igor6Porkkalan alue on vain 20 kilometrin päässä Helsingistä, ja se oli reilun 11 vuoden ajan kuin uhkaava varjo Suomen itsenäisyyden päällä. Degerbyn Igor-museossa saat tietää lisää tästä maamme historian kiinnostavasta kappaleesta, jolloin Suomi vuokrasi 1 000 kilometrin kokoisen alueen Neuvostoliitolle. Museon näyttelyt keskittyvät sekä suomalaisten että venäläisten ihmisten kohtaloihin.

Näyttelyitä on kahdessa rakennuksessa, joista toinen toimi syksyyn 1944 asti Degerbyn kunnantalona, toinen taas Degerbyn paloasemana.

Museo pystyy ottamaan kesäisin vastaan jopa 70 hengen ryhmiä. Etukäteen varauksen tehneillä ryhmillä on aina etusija. Kahvitarjoilu voidaan järjestää tilauksesta, ja pienessä museomyymälässä on esineitä, jotka tavalla tai toisella liittyvät Degerbyn vivahteikkaaseen historiaan.

Näyttelyitä uusitaan jatkuvasti sitä mukaa, kun ympäristöstä löytyy uutta materiaalia, uusia tarinoita ja uusia tapahtumia.

Inkoon päivä ilmasta

Inkoon Päivä

Kun kesä on kauneimmillaan, ja kuuma asfaltti höyryää, paikkakunnan kesäjuhlinta huipentuu värikkääseen kansanjuhlaan, jonka tunnemme nimellä Inkoo-päivä. Joka vuosi Inkoo-päivä houkuttelee tuhansia kävijöitä, ja kaikki ovat tervetulleita. Tänne tulevat kaikki vauvoista veteraaneihin. Paikalla on koiria, taikureita ja marttoja.

Inkoon Päivä toimii kuin magneetti ja vetää luokseen kaikki, joilla on pieninkin yhteys paikkakuntaan.  Paikalle tulevat entiset asukkaat, mahdolliset tulevat asukkaat sekä tietysti Inkoon nykyiset asukkaat, jotka tulevat tuttaviaan. Tapahtumassa on rento ja miellyttävä kesätunnelma. Perunoita saa suoraan viljelijältä, kalaa kalastajalta, ja nuorisoseuran kojun luo muodostuu joka vuosi pieni kahakka legendaaristen viinerien ansiosta.

Inkoo-päivänä kunta täyttää heittämällä lupauksensa iloisesta Inkoosta.

Eikä kyseessä ole ainoa kerta. Inkoon kesä on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia tapahtumia. Älä unohda Meri ja musiikki –festivaalia tai Barösundin kirjallisuusiltaa, kun kirjailijat, kuten Claes Andersson, Annika Luther ja Jörn Donner, tulevat kertomaan teoksistaan.

Elisaari

Saaristo

Oletko jo tutkinut kaikki maalla sijaitsevat nähtävyydet? Lähde saaristoon, missä on vähintään yhtä paljon nähtävää.

Inkoon kunnasta löytyy taksiveneitä, joita voi tilata merelle suuntautuvia retkiä varten. Pakkaa mukaan aurinkovoidetta ja siisti lippis ja ota rennosti, kun kapteeni luovii tottuneesti saarten ja luotojen välissä. Kopparnäsin niemen, Gölisnäsin ja Stora Fagerön ulkopuolella sijaitsevat Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen saaret, jotka ovat ehdottomasti vierailun arvoisia.

Aivan kuten Vatikaani on oma valtionsa Rooman kaupungin sisällä, myös Inkoon saaristossa on kaksi aluetta, jotka eivät kuulu Inkoon kunnalle. Vantaan kaupunki omistaa Orslandetilla sijaitsevan Bjursin ulkoilualueen, jonka ylpeydenaiheisiin kuuluvat retkeily ja luontopolut. Helsingin kaupunki taas omistaa tammisen paratiisin, Elisaaren, sen vierassataman, mökit ja tilausravintolan. Aina 1980-luvun puoliväliin asti kaikkien vierailijoiden oli todistettava asuvansa Helsingissä, että he saivat astua maihin saaressa, mutta nykyään saari on avoinna kaikille.

Aivan kuten koko luontoparatiisi nimeltä Inkoo.


Viimeksi muokattu: 20.4.2017